Lokakuun 2020 lopussa koeasukkaaksi Lapinjärven Husulanmäen ryhmärakennuttamiskohteeseen muutti Tanja Korvenmaa Helsingistä. Tanja toimii Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeen viestintäassistenttina ja raportoi kokemuksistaan täällä blogissa ja Instagram-kanavalla @tarinoitahusulanmaelta
***
On taas marraskuu ja koeasukasvuoteni Lapinjärvellä ja Husulanmäellä on päätöksessä. Kaikki näyttää samalta kuin tänne tullessani. Usvaa, puiden rankoja ja pehmeitä sävyjä mustan ja valkoisen väliltä. On vaikea uskoa että vuosi on jo kulunut. Tai no, jos oikein katson, niin mikään ei näytä samalta, sillä nyt näihin seutuihin ja maisemiin liittyy valtavasti muistoja. Vaihtuvat värit joka aamu, lähelle tulevat linnut ja eläimet, erilaiset kohtaamiset vanhojen ystävien ja uusien tuttavien kanssa, metsiin, kävelyreitteihin ja kylään tutustuminen pikku hiljaa…
Johtopäätökseni vuoden koeasumisesta on nyt se, että en halua jäädä maalle yksin asumaan vielä tässä elämänvaiheessa. Aion nyt lähteä takaisin kaupunkiin ja toivottavasti palaan taas perheeni ja läheisteni kanssa sitten, kun aika on kypsä. Haluan asua niin, että olen vuorovaikutuksessa ympäristöni kanssa ja niin, että koko ympäristö ei ole ihmisen hallinnassa. Koeasuminen vahvisti sen, että käytännön kysymyksistä kyllä selviää, esimerkiksi lumesta, pimeydestä tai etäisyyksistä. Jään kovasti kaipaamaan Husulanmäen värejä, ääniä ja joka päivä muuttuvaa upeaa maisemaa.
Eniten minua tullessani jännitti yksinäisyys. Opin, että sosiaalinen verkosto maallakin kehittyy kyllä, jos muuttaa johonkin pidemmäksi aikaa ja antaa itsensä ikäänkuin kasvaa osaksi yhteisöä. Tutustuminen ei tapahdu hetkessä. Oma aktiivisuus ja pitkäjänteisyys auttaa eli kannattaa aktiivisesti kysyä neuvoa esimerkiksi tapahtumista, palveluista, retkikohteista tai vaikkapa Facebook-ryhmistä joihin liittyä. Paikalliset eivät välttämättä hoksaa mainita näitä itse, sillä sosiaaliset verkostot ovat monelle niin itsestään selviä.
Husulanmäen ryhmärakennuttamiskohde ja Lapinjärvi asuinpaikkana
Kun osallistuin ensimmäiseen Husulanmäen ryhmärakennuttamista koskevaan työpajaan keväällä 2020, tiivistin haaveeni seitsemään asiaan: 1) Oma koti ja perhe 2) Fyysinen, omannäköinen elävä ”valtakunta”, 3) Avoimet ikkunat ja ovet 4) Puutarha tulee sisään 5) Yhteinen piha ja kylä 6) Yhteistalo, jossa viisaat päät tulevat yhteen 7) Villi luonto lähellä. Nämä kaikki ovat periaatteessa aivan mahdollisia Husulanmäellä, paitsi puutarhan muuttaisin metsäksi. Vuoden aikana havaitsin, että Husulanmäellä kauneinta ovat vanhat puut ja sammaleiset kivet, enkä lähtisi niitä muokkaamaan puutarhaksi.
Toivon, että kun Husulanmäelle rakennetaan, sen luontoarvot säilyvät. Husulanmäki on todella luonnonkaunis ja monimuotoisuudessaan arvokas luontokohde. Ryhmärakennuttamisalueen kaava on tällä hetkellä siitä hyvä, että siinä rakentaminen keskittyy vain pienelle alueelle. Uudet puurakenteiset talot on asetettu kylämäisesti lähelle toisiaan ja metsä pysyy metsänä.
Etätyöläiselle, jonka täytyy välillä käydä pääkaupungissa, on Husulanmäen sijainti mainio. Se on lähellä Lapinjärven kirkonkylää eikä autoilijalle kovin kaukana Loviisasta, jossa ovat isommat kaupat ja enemmän palveluita. Ympäristössä on paljon hienoja retkikohteita: vanhaa metsää, kalliojyrkänteitä, luolia ja upeita maisemia, Porvoonjokilaakson kulttuurimaisema, Mustilan Arboretum ja tietysti meri. Kuutostie vie autoilijan Helsinkiin noin tunnissa tai bussimatkustajan puolessatoista tunnissa ja kaunis Porvoo ravintoloineen on matkan varrella.
Vaikka kuutostien läheisyys on hyvä, se on myös pieni miinus Husulanmälle, sillä tien kohina kuuluu järven yli. Itäisellä Uudellamaalla ei kuitenkaan ole kovin montaa järveä ja Husulanmäen niemi on todella kaunis paikka Lapinjärven rannalla tiestä huolimatta. Minulle veden läheisyys on valtavan tärkeää, se avartaa mielen maisemaa ja tietysti tuo linnut lähelle. Päätin tottua tien kohinaan.
Maallemuuton yksinäisyyskysymykseen Husulamäen ryhmärakennuttamiskohde tulee olemaan mainio ratkaisu. Kun tänne löytyy oikea porukka, siinä on valmis pieni kyläyhteisö koossa. Toisaalta ymmärrän hyvin, että ryhmärakennuttamiseen ryhtyminen jännittää, varsinkin jos rakennuttamisesta ei ole omaa kokemusta ennestään. Jos olisin sellaisessa elämäntilanteessa, että voisin jäädä tänne, etsisin muita kiinnostuneita ja tutustuisin kohteeseen tarkemmin yhdessä. Useamman ihmisen voimin on helpompi selvitellä käytännön kysymyksiä ja tarttua toimeen.
Husulanmäen ryhmärakennuttamisen eteen on tehty hyvää valmistelutyötä Lapinjärven kunnan, Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin-hankkeen ja Energize Co2mmunity-hankkeen tiimoilta. Katso videot täältä!
***
Vietin usein aamuisin pienen hetken Lapinjärven rannalla katsellen järven selkää ja Pikkusaarta. Tässä kuva jokaiselta kuukaudelta.
Teksti ja kuvat: Tanja Korvenmaa
Viimeisimmät blogikirjoitukset
- Koeasukkaan yhteenveto vuodesta Husulanmäellä
- Kevät ja kesä Husulanmäellä – koeasukkaan kokemuksia
- Rakennus vai koti? Mitä koti merkitsee suomalaiselle valtaväestölle?
- Puu Husulanmäen rakennusmateriaalina
- Hallinnolliset askeleet tontinvarauksesta rakentamiseen
Husulanmäki on Lapinjärvellä, itäisellä Uudellamaalla sijaitseva yhteisöllisyyteen, ekologisuuteen, perinteisiin ja moderniin puurakentamiseen perustuva ryhmärakennuttamisalue.
Tutustu tarkemmin ja tarkista saatavilla olevien tonttien tilanne:
www.instagram.com/tarinoitahusulanmaelta
Resurssiviisaaksi-blogi
Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.
Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.