Resurssiviisaus, kiertotalous, kestävä kehitys, hiilineutraalius, biokiertotalous… Termiviidakko, jonka tavoitteena on kuvata maapallon ja ihmislajin tulevaisuuden kannalta järkevämpää tapaa elää, tuottaa hyödykkeitä ja järjestää yhteiskuntaa. Pelkkä termien kehittäminen ei kuitenkaan johda toivottuun lopputulokseen, vaan hienot ajatukset ja teoriat pitää pystyä myös viemään käytäntöön.
Lapinjärvellä termeistä käyttöön on valikoitunut resurssiviisaus, joka Sitran (2018) määritelmän mukaan tarkoittaa kykyä käyttää erilaisia voimavaroja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisaus yhdistää poikkeuksellisesti siis jo terminä ihmisen hyvinvoinnin ja resurssit varsin laajalla pensselillä.
Miten resurssiviisautta viedään käytäntöön?
Vastaus kysymykseen on – pala kerrallaan. Uudenlaisen elämäntavan rakentaminen ei käy käden käänteessä vaan se vaatii kokeiluja, innovaatioita, tahtoa ja ennen kaikkea uudenlaista ajattelua. Lapinjärvellä resurssiviisautta viedään käytäntöön Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa, jossa resurssien järkevää käyttöä edistetään sekä Husulanmäen asuinalueen rakentamisessa että kehittämällä uusia, resurssiviisaita tuotteita ja palveluita alueen yritysten kanssa. Hankkeessa Lapinjärven kunta on yhdistänyt voimansa Aalto-yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Asiantuntijayhteistyön kautta hankkeessa on laajaa osaamista niin rakentamiseen kuin tuotekehitykseenkin liittyen. Jotta resurssiviisaus kohtaisi myös ihmisten tarpeet, osallistetaan kehittämistyöhön kuntalaisia, yrittäjiä ja Husulanmäen alueen tulevia asukkaita.
Resurssiviisaus Husulanmäellä
Uuden asuinalueen rakentaminen on oivallinen mahdollisuus kehittää kestävää elämäntapaa. Husulanmäellä resurssien viisas käyttö voi näkyä itse rakentamisessa esimerkiksi niin, että käytetään kierrätettyjä, uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. Tuotteen tai materiaalin pitkä elinkaari eli kestävyys, korjattavuus ja mahdollisuus käyttää uudelleen jossain muussa käyttötarkoituksessa ovat myös resurssiviisautta. Puurakentaminen itsessään on ilmastoystävällisempää kuin esimerkiksi betonirakentaminen, sillä puurakenteet toimivat pitkäaikaisena hiilivarastona.
Toisaalta resurssiviisaus voi Husulanmäellä näkyä myös yhteisön kautta. Eläminen alueella voidaan järjestää niin, että omistaminen vähenee ja tavaroiden, osaamisen, tilan tai vaikka ajan jakaminen lisääntyy. Elämä rakentuu yhteisön hyvinvoinnin ympärille. Jakaminen voi näkyä naapurin ikäihmisen tarjoamina lapsenvahtipalveluina, tai remonttitaitoisen osaamista voidaan hyödyntää muutettaessa yhteistilojen käyttötarkoitusta.
Yhteistiloissa voidaan puolestaan säilyttää yhteisomisteista autoa, tehdä etätyötä tai vaikka kasvattaa ja valmistaa ruokaa koko yhteisölle. Uudenlainen elämäntapa tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Keskeistä muutoksessa on ajatella elämää ja sen tuomien haasteiden ratkaisemista uudella tavalla.
Asukkaat kuitenkin tulevat tekemään valinnat itse
Toistaiseksi ajatukset resurssiviisaasta Husulanmäestä ovat vain visioita, eikä sitä millaiseksi elämä alueella todellisuudessa rakentuu voida vielä tietää. Asukkaat päättävät itse ja yhdessä kotiensa materiaalivalinnat. He päättävät millaisia toimintoja yhteisiin tiloihin halutaan ja miten yhteisölliseksi ja jakamiseen perustuvaksi elämä alueella muodostuu. Hankkeen ja kunnan asiantuntijat sekä alueen yritykset ovat asukkaiden tukena ja auttavat resurssiviisaiden ratkaisujen luomisessa ja valintojen tekemisessä.
Resurssiviisas elämäntapa rakentuu pala kerrallaan. Onkin mielenkiintoista nähdä millaiseksi kestävä elämäntapa Husulanmäellä, Lapinjärvellä ja muualla maailmassa lopulta muodostuu. On hienoa olla mukana luomassa uudenlaista tapaa elää.
Tanja Pöyhönen, projektipäällikkö
Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehittämisrahastosta.
*******
Byggande av en resurssmart livsstil
Resurssmarthet, cirkulär ekonomi, hållbar utveckling, kolneutralitet, biocirkulärekonomi… En djungel av termer vars målsättning är att beskriva ett förnuftigare levnadssätt, ett sätt att producera varor och organisera samhället, med tanke på människans och planetens framtid. Emellertid leder endast utvecklingen av termer inte till ett önskat resultat, utan fina idéer och teorier måste också kunna genomföras.
I Lappträsk har resurssmarthet valts från termerna som enligt Sitras (2018) definition innebär förmågan att använda olika resurser (naturresurser, råmaterial, energi, produkter och tjänster, faciliteter och tid) på ett förnuftigt sätt som främjar välfärd och hållbar utveckling. Resurssmarthet kombinerar således exceptionellt begreppet mänskligt välbefinnande och resurser med en ganska bred borste.
Hur genomförs resurssmarthet då? Svaret på frågan är – bit för bit. Att bygga upp en ny livsstil sker inte över en natt, utan kräver experiment, innovation, vilja och framför allt ett nytt tankesätt. I Lappträsk genomförs resurssmarthet i projektet Resurssmart med människo-orienterade metoder, där en förnuftig användning av resurser främjas både i byggandet av Husulabackens bostadsområde och genom att utveckla nya resurssmarta produkter och tjänster tillsammans med företagen i området. I projektet har Lappträsk kommun gått samman med Aalto-universitetet och yrkeshögskolan Laurea. Genom samarbete med sakkunniga finns det omfattande sakkunnighet inom projektet inom både konstruktion och produktutveckling. För att resurssmarthet också ska kunna tillgodose människors behov kommer lokala invånare, företagare och framtida invånare i Husulabacken-området att delta i utvecklingsarbetet.
Resurssmart Husulabacken
Att bygga ett nytt bostadsområde är en utmärkt möjlighet att utveckla en resurssmart livsstil. På Husulabacken ska resurssmarthet synas i själva byggandet, till exempel genom att använda återvunna, förnybara och återvinningsbara material. Den långa livscykeln för en produkt eller material, dvs hållbarhet, reparerbarhet och möjligheten att återanvändas i något annat syfte, är också resurssmarthet. Träkonstruktionen i sig är mer klimatvänlig än till exempel betongkonstruktion, eftersom träkonstruktioner fungerar som en långsiktig kolsänka.
Å andra sidan kan resurssmarthet också synas i Husulabacken via samhället. Livet kan byggas i området på ett sådant sätt att ägandet minskar och delandet av varor, kunskap, utrymme eller till och med tid ökar. Livet byggs upp kring samhällets välbefinnande. Delandet kan erbjudas i formen av barnpassningstjänster som den äldre grannen erbjuder, eller som kunskap i renoveringar som kan användas för att ändra användningsändamålet av de gemensamma områdena. Gemensamma områden kan i sin tur användas för att förvara en gemensam bil, arbeta på distans eller förbereda eller odla mat för hela gemenskapen. Den nya livsstilen erbjuder också möjligheter till företag att utveckla nya sorters produkter och tjänster. Det centrala för förändringen är att tänka på livet och lösa de utmaningar som det för med sig på ett nytt sätt.
Hittills är tankarna kring den resurssmarta Husulabacken enbart visioner, och det är inte ännu möjligt att veta hur livet på Husulabacken uppbyggs i verkligheten. Invånarna bestämmer själva och tillsammans de materiella valen till sina hem, vad man önskar göra med de gemensamma utrymmena och hur gemenskapligt levnadssättet i området kommer att bli. Sakkunniga från projektet och kommunen såväl som företag i området stöder invånarna och hjälper till med att skapa resurssmarta lösningar och göra resurssmarta val.
En resurssmart livsstil byggs upp bit för bit. Det blir intressant att se hur en resurssmart livsstil så småningom bildas i Husulabacken, Lappträsk och så småningom i resten av världen. Det är fantastiskt att vara med och skapa ett nytt levnadssätt.
Tanja Pöyhönen, projektchef
Projektet Resurssmart med människo-orienterade metoder finansieras av Nylands förbund ur europeiska utvecklingsfonden.
Husulanmäki on Lapinjärvellä, itäisellä Uudellamaalla sijaitseva yhteisöllisyyteen, ekologisuuteen, perinteisiin ja moderniin puurakentamiseen perustuva ryhmärakennuttamisalue.
Tutustu tarkemmin ja tarkista saatavilla olevien tonttien tilanne:
www.instagram.com/tarinoitahusulanmaelta
Resurssiviisaaksi-blogi
Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.
Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.