Näin vastasi useampikin kuljetusalan yritys Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa loppuvuodesta toteutettuun biokaasun markkinakartoitukseen. Biokaasuun siirtyminen siis kiinnostaa kuljetusalan yrityksiä. Ja miksipä ei kiinnostaisi, sillä biokaasun avulla yritys voi saavuttaa monenlaisia hyötyjä liiketoiminnassa.
Fossiilisen polttoaineen vaihtaminen biopohjaiseen vajaahyödynnetyistä materiaaleista, kuten maatalouden lannoista, biojätteestä tai yhdyskuntalietteestä, valmistettuun kotimaiseen polttoaineeseen on konkreettinen keino vähentää yritystoiminnan hiilidioksidipäästöjä. Koko polttoaineen elinkaarta tarkasteltaessa päästöjen vähenemä voi parhaillaan olla jopa yli 100 %1 , mikä kiinnostaa myös yritysten asiakkaita yhä enenevissä määrin. Biokaasun käyttöönotto tuo yrityksille kilpailuvaltin myös vähäpäästöisyyttä edellyttäviin kuljetushankintojen kilpailutuksiin.
Paineistettu biokaasu (CBG) soveltuu polttoaineeksi niin henkilö-, kuorma-, paketti-, jäte- ja linja-autoihin kuin traktoreihinkin. Raskaampikin kalusto voi käyttää biokaasua polttoaineena, mutta se edellyttää kaasun nesteytystä (LBG). Biokaasu on siis potentiaalinen vaihtoehto monenlaisille yrityksille mm. kuljetusalalla ja maataloudessa – sekä tietenkin yksityisautoiluun. Suomessa onkin jo useita kuljetusalan yrityksiä, jotka ovat hankkineet biokaasukäyttöistä kalustoa mm. jätekuljetuksiin.
Biokaasu on myös taloudellisesti ajateltuna varteenotettava vaihtoehto, sillä se on varsin edullinen polttoaine. Bensiiniin ja dieseliin verrattuna biokaasu on noin 30–40 % edullisempaa2, joten säästöjä käytössä voi syntyä melkoisesti. Toki biokaasuun siirtyminen edellyttää kuljetusyrityksiltä investointeja, sillä perinteiseen bensatankkiin paineistettua kaasua ei voi tankata. Uuden biokaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan ja pitkäaikaisvuokraukseen voi kuitenkin seuraavan kahden vuoden ajan saada hankintatukea 5 000–12 000 €3. Kaasutraktorin hankintaa ei tueta, mutta traktorin voi muuntaa kaasukäyttöiseksi ja siihen voidaan myöntää 35 % maatalouden investointiavustusta4.
Marraskuun 2020 aikana Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kartoitettiin Lapinjärven ja sen lähialueella toimivien kuljetusalan yritysten kiinnostusta hyödyntää biokaasua liikennepolttoaineena. 80 % markkinakartoitukseen vastanneista yrityksistä oli kiinnostunut investoimaan biokaasukäyttöiseen kalustoon ja hyödyntämään biokaasua liikennepolttoaineena nyt tai tulevaisuudessa. Edullinen, kotimainen ja käytännössä päästötön polttoaine kiinnostaa yrityksiä siis myös Lapinjärvellä. Haasteena tällä hetkellä on tankkausmahdollisuuden puute. Tätä puutetta pyritään paikkaamaan Biokaasusta elinvoimaa -hankkeen avulla (www.lapinjarvi.fi/hankkeet/biokaasusta-elinvoimaa/), jossa selvitetään kannattavan biokaasuntuotannon käynnistämisen mahdollisuuksia Lapinjärvellä.
Myös yhä useampi yksityisautoilija sanoo biokaasulle kyllä kiitos. Viime vuonna biokaasuautojen määrä kasvoi Suomessa yli 3 000 ajoneuvolla5. Vielä ollaan kaukana energia- ja ilmastostrategian 50 000 auton tavoitteesta6, mutta suunta on oikea. Pitkien välimatkojen maahan biokaasu on oivallinen valinta ympäristöystävällisempään liikkumiseen: kaasuhenkilöautojen toimintasäde vaihtelee automerkistä ja kaasutankin koosta riippuen, mutta on parhaimmillaan noin 500 km. Kaasuautoilu on hyvä keino pienentää myös omaa hiilijalanjälkeään erityisesti alueilla, jossa toimivaa joukkoliikennettä ei ole.
Kaasuhenkilöauton hankinta ei edellytä valtavan suurta lompakkoa, sillä ne ovat hinnaltaan bensa-autojen kanssa samalla tasolla, jotkut jopa hieman edullisempia. Vuoden 2021 ajan yksityishenkilö voi saada uuden kaasukäyttöisen henkilöauton hankintaan 2 500 euron romutuspalkkion, jos vie samalla vanhan liikennekäytössä olevan henkilöautonsa romutettavaksi7. Jos uutta autoa ei kuitenkaan halua hankkia, voi myös vanhan kulkupelin muuntaa kaasukäyttöiseksi. Henkilöautojen kaasukonvertointiin saa 1 000 euron muuntotuen8, mikä kattaa parhaimmillaan jopa puolet toimenpiteen kustannuksista.
Biokaasuala painii tällä hetkellä muna-kana-ongelman kanssa: markkinoita on vaikea kasvattaa ilman olemassa olevaa tankkausinfraa, infraa taas on kannattamatonta rakentaa ilman markkinoita. Onneksi julkinen sektori on lähtenyt tukemaan sekä yrityksiä että yksityisautoilijoita biokaasuun siirtymisessä ja tuotannon käynnistämisessä. Alan kehittymisen mahdollistaa myös sinnikäs joukko jo alalla toimivia ja yhä kasvava määrä sinne pyrkiviä asiaansa uskovia yrityksiä, joiden avulla Suomen vajaakäyttöiset biomassat saataneen pikkuhiljaa valjastettua liikennepolttoaineen tuotantoon.
Itse olen ollut biokaasuautoilija vajaan vuoden ajan enkä voisi olla tyytyväisempi. Minäkin sanoin siis kyllä kiitos kotimaiselle, vähähiiliselle liikennepolttoaineelle – ehkä pian sinäkin.
Kirjoittanut
Tanja Pöyhönen, projektipäällikkö, Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin ja Biokaasusta elinvoimaa -hankkeet, Lapinjärven kunta
Julkaistu 13.1.2021
Lähteet
1 Fossiilittoman liikenteen tiekartta – työryhmän loppuraportti, 2020. s.25. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-598-9
2 Polttoaineiden hinnat. https://www.polttoaine.net
3 Kuorma-autojen hankintatuki. https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-kaasukayttoisen-kuorma-auton-hankintatukea
4 Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti, 2020. s.36. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-482-2
5 Kaasuautoilijat ry. https://kaasuautoilijat.fi/2019/07/24/kaasuautomarkkinoiden-kehitys/
6 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia vuoteen 2030, 2017. s. 80. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-190-6
7 Romutuspalkkio. http://www.romutuskampanja.fi/
8 Henkilöauton muuntotuki. https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/muuntotuki
